Dhukkuba COVID-19: Daddarba, Mallattoo fi Ittisa
1. AKKAMIIN DADDARBAA?
* Vaayiresiin kun akkuma vaayiresoota sirna hargansuu
namaa hubanii kan birootti yoo namni dhukkuba kanaan
qabame qufa'u (coughing) yokaan haxxiffatu (sneezing)
gara nama bira jiruutti darba.
* Namni tokko dhukkuba kana kan sirriitti (ciminaan)
gara nama biraatti dabarsu yeroo mallattoon dhukkubichaa
cimaa ta’ee nama sanarratti mul’atudha.
* Vaayirasiin kunis baya’inaan kan daddarbu, bakka
namoonni walitti dhiyaatanii turan akka gabaa, bakka
walga'ii, mana barumsaa, geejjiba hawaasaa keessatti fa'i.
2. MALLATTOO
* Vaayirasiin kun erga qaama namaa seenee booda
guyyota 2 haga 7 gidduutti mallattoo argisiisuu eegala.
Walumaa galatti namoota vaayirasiin kun qaama isaanii
seene keessaa haga dhibbeentaa 95 (95%) ta'an haga
guyyaa 10tti mallattoo argisiisuu eegalu.
*** Vaayirasiin kun erga sirna hargansuu namaa hubee
booda mallatoolee hedduu argisiisuu eegala. Mallattoolee
kana keessaa kan yeroo hedduu mul’atan kan akka:
- ho'iinsa qaamaa (fever),
- qufaa (cough),
- hol'achiisuu ykn room'isiisuu,
- qaama caccabsuu (dhukkubbii maashaa),
- mataa dhukkubbii fa’i.
3. AKKAMIIN OFIRRAA ITTISNAA?
- Yeroo mara haga dandeenye harka keenya saamunaa fi
bishaan qulqulluun yoo xiqqaate sekondii 20 siriitti
dhiqachuu.
- Yoo saamunaa dhabne ammoo alkoolii harka keenya
ittiin qulqulleeffachuuf qophaa'e kan mana qorichaa
(faarmaasii) kamitti illee argamuu danda'u bitachuudhaan
harka keenya sirriitti waliin ga’uudhaan rigachuu.
- Akka carraa haalota armaan olii fayyadamuudhaan harka
keenya kan hin qulqulleefatiin yoo ta’e harka keenya haga
qulqulleeffannutti, harka keenyaan afaan keenyaa fi funyaan
keenya tuttuqquu dhiisuu.
- Nama dhukkuba kanaan qabame yokaan naannoo
dhukkubi kun argametti mallattoo dhukkuba kanaan
shakkame yoo kunuunsinus ta’e dubbisnu fi kkf, baay'ee
itti siquu (close contact) dhiisuu.
- Yoo dhukkuba kanaan qabamne ammoo ala baanee
hawaasatti makamuu dhiisuudhaan mana taa'uu, maatii
keessa jiraannuu fi namoota mana keessa jiraniif ille illee
eeggannoo cimaa taasisuu.
- Yoo dhukkubsanne, yoo qufaanu yoo argame maskii
yokaan haguugguu afaanii godhachuu, dhabame ammoo
afaan keenyaa fi funyaan keenya huccuudhaan haguugnee
qufa'uu fi haxxofachuu.
@ilmanesruu
@oroquotes
1. AKKAMIIN DADDARBAA?
* Vaayiresiin kun akkuma vaayiresoota sirna hargansuu
namaa hubanii kan birootti yoo namni dhukkuba kanaan
qabame qufa'u (coughing) yokaan haxxiffatu (sneezing)
gara nama bira jiruutti darba.
* Namni tokko dhukkuba kana kan sirriitti (ciminaan)
gara nama biraatti dabarsu yeroo mallattoon dhukkubichaa
cimaa ta’ee nama sanarratti mul’atudha.
* Vaayirasiin kunis baya’inaan kan daddarbu, bakka
namoonni walitti dhiyaatanii turan akka gabaa, bakka
walga'ii, mana barumsaa, geejjiba hawaasaa keessatti fa'i.
2. MALLATTOO
* Vaayirasiin kun erga qaama namaa seenee booda
guyyota 2 haga 7 gidduutti mallattoo argisiisuu eegala.
Walumaa galatti namoota vaayirasiin kun qaama isaanii
seene keessaa haga dhibbeentaa 95 (95%) ta'an haga
guyyaa 10tti mallattoo argisiisuu eegalu.
*** Vaayirasiin kun erga sirna hargansuu namaa hubee
booda mallatoolee hedduu argisiisuu eegala. Mallattoolee
kana keessaa kan yeroo hedduu mul’atan kan akka:
- ho'iinsa qaamaa (fever),
- qufaa (cough),
- hol'achiisuu ykn room'isiisuu,
- qaama caccabsuu (dhukkubbii maashaa),
- mataa dhukkubbii fa’i.
3. AKKAMIIN OFIRRAA ITTISNAA?
- Yeroo mara haga dandeenye harka keenya saamunaa fi
bishaan qulqulluun yoo xiqqaate sekondii 20 siriitti
dhiqachuu.
- Yoo saamunaa dhabne ammoo alkoolii harka keenya
ittiin qulqulleeffachuuf qophaa'e kan mana qorichaa
(faarmaasii) kamitti illee argamuu danda'u bitachuudhaan
harka keenya sirriitti waliin ga’uudhaan rigachuu.
- Akka carraa haalota armaan olii fayyadamuudhaan harka
keenya kan hin qulqulleefatiin yoo ta’e harka keenya haga
qulqulleeffannutti, harka keenyaan afaan keenyaa fi funyaan
keenya tuttuqquu dhiisuu.
- Nama dhukkuba kanaan qabame yokaan naannoo
dhukkubi kun argametti mallattoo dhukkuba kanaan
shakkame yoo kunuunsinus ta’e dubbisnu fi kkf, baay'ee
itti siquu (close contact) dhiisuu.
- Yoo dhukkuba kanaan qabamne ammoo ala baanee
hawaasatti makamuu dhiisuudhaan mana taa'uu, maatii
keessa jiraannuu fi namoota mana keessa jiraniif ille illee
eeggannoo cimaa taasisuu.
- Yoo dhukkubsanne, yoo qufaanu yoo argame maskii
yokaan haguugguu afaanii godhachuu, dhabame ammoo
afaan keenyaa fi funyaan keenya huccuudhaan haguugnee
qufa'uu fi haxxofachuu.
@ilmanesruu
@oroquotes