Ilaalchoota boodatti hafoo Bu'aa biyyooleessaa rakkoof saaxilan foyyeessuun haa dursu! Kutaa Tokko
★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★
• Yeroo ammaatti Afaan Arabaa adunyaa irratti namoonni Miliyoona 422 ol tahan kan haasawaniifi afaan Hojii jalqabaa biyyoota 22, afaan itti fayyadama mootummaa gamtoomanii fi gamtaa Afrikaa keessaa isa tokko.
• Ministeera haajaa alaa Itiyoophiyaa keessa miidiyaa irratti Arabiffaan maal jedhamaa akka jiru dhagahee namni hubachuu danda'u hin jiru.
• «Muslimoonni Itiyoophiyaa warra Misraatiif ni dhaalchisne malee amantii irraa dhaalle hin qabnu»
• Beekkumsa Afaan Arabaatiin malee seenaa Itiyoophiyaa sirritti hubachuus tahe Afrikaa bahaa irratti bu'aa biyyatti kabachiisuun hin danda'amu.
• Midiyaa guddaan biyyattii jedhan ja'ee gabaasni dalage ifatti hanga ammaa dhiifama hin gaafanne. Kuni osoo kanaan jiru Dhaabbanni pireesii Itiyoophiyaas waan walfakkatu irra deebiin hojjate.
★★★★★★
Beekkumsa Afaan Arabaatiin malee seenaa Itiyoophiyaa sirritti hubachuus tahe Afrikaa bahaa irratti bu'aa biyyatti kabachiisuun hin danda'amu
★★*************************************★★★
Afaan Arabaa Islaamaa waliin qofa walqabsiisuudhaan ilaaluu kuni ilaalchaa jallataa Itiyoophiyaa fi Itiyoophiyaanoota gatii kafalchiisaa argamuudha. Kitaaboonni Kabajamaan muslimaa koopiin duraa Afaan Arabaatiin tahuun isaa haqa. Garuu Itiyoophiyaa fi Arabiffi karaa amantiitiin dabalatatti yoo xiqqaate ollummaadhaan, galmeelee seenaatiin, carraa hojii uumuu fi dipiloomaasiidhaan dirqama wal qunnamu.
Karaa amantiitiin yoo ilaallu Islaamaan duratti Kiristaanummaan arabaa fi giddu galeessa bahaa waliin hariiroo dursu qaba.
Kiristaanummaa gara Aksum kan galchaniifi beta-kiristaana ortoodooksii Itiyoophiyaa kan jalqabaa kan hundeessan Paappasiin Firiminxoos (Abbaa Salaamaa, Kasaatee Birhaan) baqataa Siiriyaa turan. Itti aanee jaarraa 5ffaa keessa kaaba Itiyoophiyaatti kiristaanummaa ummataaf kan barsiisa godheefi “Qulqulluu Saglan” jedhamuun kan beekkaman abbootiin amantii hundi isaanii baqattoota giddu galeessa bahaati. Baqattoonni kunneen baqatanii gara kaaba Itiyoophiyaatti kan dhufan A.L.A bara 451tti “Yaa’ii Chalkedoon” (Yaa’ii Qaalkidoon bara 443 A.L.H) booda ture.
Baqattoonni abbootii amantii Abbaa Aftsee, Abbaa Aleef, Abbaa Gariimaa, Abbaa Gubaa, Abbaa Liqaanoos, Abbaa Peenxelewoon, Abbaa Tsahamaa, Abbaa Yamaataa fi Abbaa Zamikaa’el Aragaawii fa’a turan. (The Dictionary of Ethiopian Biography, Vol.1, From Early times to the End of the Zagwe Dynasty C.1270 AD, Institute of Ethiopian studies Addis Ababa University, 1975, Pp. 209-210).
Abbootiin amantii kiristaanaa kunneen arraas taanaan ayyaanni waggaa godhameefii leellifamu/ yaadatamu. Yeroo sirna mootummaa Haylasilaaseetti beta-kiristaanni Ortodooksii beta-kiriistaana Ortodooksii Misraa irraa adda baatee hanga yeroo ofiin ofdandeessetti phaaphaasoonni beta-kiristaana Ortodooksii Itiyoophiyaa Araboota Misraa turan. Seenaa beta-kiristaana Ortodooksii keessatti phaaphaasiin Itiyoophiyaa muudamuun isaa patriyaarkiin ammaa Abunamaatiyaas patriyaarkii isa jahaffaadha. Kitaabootaaniis taanaan raajii Maariyaamiifi Kibranagast dabalatee kitaaboonni beta-kiristaana Ortodooksii baayyeen Arabiffaa irraa gara Gi’iiz kan hiikamaniidha.
Walitti hidhata Islaamummaa fi Arabiffaa yoo ilaallu kitaaboonni kabajamoon Islaamaa kan barraa’an Afaan Arabaatiini. Itiyoophiyaa keessatti baqqattoonni Muslimaa kan jalqabaa Araboota yoo ta’anillee gara Itiyoophiyaa baqatanii kan dhufan A.L.A bara 615 beta-kiristaanni Ortodooksii phaaphaasoota Arabaatiin hogganamuu erga eegalte jaarraa sadii guutee waan tureef seenaa dabare yoo dabaluu baanne illee yoo xiqqaate Islaamummaan gara Itiyoophiyaa galuun duratti Arabiffaan Itiyoophiyaa keessatti jaarraa sadii oliif dubbatamaa ture jechuudha. Haa ta’uu malee har’aas taanaan Arabiffa Islaamaa waliin walqabsiisuudhaan afaan Arabiffaa akka afaan Islaamaatti amalli ilaaluu kuni baroota tarkaanfatee har’a illee dhukkuba hamaa hin fayyine tahee Itiyoophiyaa gatii kafalchiisaa argama.
★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★
• Yeroo ammaatti Afaan Arabaa adunyaa irratti namoonni Miliyoona 422 ol tahan kan haasawaniifi afaan Hojii jalqabaa biyyoota 22, afaan itti fayyadama mootummaa gamtoomanii fi gamtaa Afrikaa keessaa isa tokko.
• Ministeera haajaa alaa Itiyoophiyaa keessa miidiyaa irratti Arabiffaan maal jedhamaa akka jiru dhagahee namni hubachuu danda'u hin jiru.
• «Muslimoonni Itiyoophiyaa warra Misraatiif ni dhaalchisne malee amantii irraa dhaalle hin qabnu»
• Beekkumsa Afaan Arabaatiin malee seenaa Itiyoophiyaa sirritti hubachuus tahe Afrikaa bahaa irratti bu'aa biyyatti kabachiisuun hin danda'amu.
• Midiyaa guddaan biyyattii jedhan ja'ee gabaasni dalage ifatti hanga ammaa dhiifama hin gaafanne. Kuni osoo kanaan jiru Dhaabbanni pireesii Itiyoophiyaas waan walfakkatu irra deebiin hojjate.
★★★★★★
Beekkumsa Afaan Arabaatiin malee seenaa Itiyoophiyaa sirritti hubachuus tahe Afrikaa bahaa irratti bu'aa biyyatti kabachiisuun hin danda'amu
★★*************************************★★★
Afaan Arabaa Islaamaa waliin qofa walqabsiisuudhaan ilaaluu kuni ilaalchaa jallataa Itiyoophiyaa fi Itiyoophiyaanoota gatii kafalchiisaa argamuudha. Kitaaboonni Kabajamaan muslimaa koopiin duraa Afaan Arabaatiin tahuun isaa haqa. Garuu Itiyoophiyaa fi Arabiffi karaa amantiitiin dabalatatti yoo xiqqaate ollummaadhaan, galmeelee seenaatiin, carraa hojii uumuu fi dipiloomaasiidhaan dirqama wal qunnamu.
Karaa amantiitiin yoo ilaallu Islaamaan duratti Kiristaanummaan arabaa fi giddu galeessa bahaa waliin hariiroo dursu qaba.
Kiristaanummaa gara Aksum kan galchaniifi beta-kiristaana ortoodooksii Itiyoophiyaa kan jalqabaa kan hundeessan Paappasiin Firiminxoos (Abbaa Salaamaa, Kasaatee Birhaan) baqataa Siiriyaa turan. Itti aanee jaarraa 5ffaa keessa kaaba Itiyoophiyaatti kiristaanummaa ummataaf kan barsiisa godheefi “Qulqulluu Saglan” jedhamuun kan beekkaman abbootiin amantii hundi isaanii baqattoota giddu galeessa bahaati. Baqattoonni kunneen baqatanii gara kaaba Itiyoophiyaatti kan dhufan A.L.A bara 451tti “Yaa’ii Chalkedoon” (Yaa’ii Qaalkidoon bara 443 A.L.H) booda ture.
Baqattoonni abbootii amantii Abbaa Aftsee, Abbaa Aleef, Abbaa Gariimaa, Abbaa Gubaa, Abbaa Liqaanoos, Abbaa Peenxelewoon, Abbaa Tsahamaa, Abbaa Yamaataa fi Abbaa Zamikaa’el Aragaawii fa’a turan. (The Dictionary of Ethiopian Biography, Vol.1, From Early times to the End of the Zagwe Dynasty C.1270 AD, Institute of Ethiopian studies Addis Ababa University, 1975, Pp. 209-210).
Abbootiin amantii kiristaanaa kunneen arraas taanaan ayyaanni waggaa godhameefii leellifamu/ yaadatamu. Yeroo sirna mootummaa Haylasilaaseetti beta-kiristaanni Ortodooksii beta-kiriistaana Ortodooksii Misraa irraa adda baatee hanga yeroo ofiin ofdandeessetti phaaphaasoonni beta-kiristaana Ortodooksii Itiyoophiyaa Araboota Misraa turan. Seenaa beta-kiristaana Ortodooksii keessatti phaaphaasiin Itiyoophiyaa muudamuun isaa patriyaarkiin ammaa Abunamaatiyaas patriyaarkii isa jahaffaadha. Kitaabootaaniis taanaan raajii Maariyaamiifi Kibranagast dabalatee kitaaboonni beta-kiristaana Ortodooksii baayyeen Arabiffaa irraa gara Gi’iiz kan hiikamaniidha.
Walitti hidhata Islaamummaa fi Arabiffaa yoo ilaallu kitaaboonni kabajamoon Islaamaa kan barraa’an Afaan Arabaatiini. Itiyoophiyaa keessatti baqqattoonni Muslimaa kan jalqabaa Araboota yoo ta’anillee gara Itiyoophiyaa baqatanii kan dhufan A.L.A bara 615 beta-kiristaanni Ortodooksii phaaphaasoota Arabaatiin hogganamuu erga eegalte jaarraa sadii guutee waan tureef seenaa dabare yoo dabaluu baanne illee yoo xiqqaate Islaamummaan gara Itiyoophiyaa galuun duratti Arabiffaan Itiyoophiyaa keessatti jaarraa sadii oliif dubbatamaa ture jechuudha. Haa ta’uu malee har’aas taanaan Arabiffa Islaamaa waliin walqabsiisuudhaan afaan Arabiffaa akka afaan Islaamaatti amalli ilaaluu kuni baroota tarkaanfatee har’a illee dhukkuba hamaa hin fayyine tahee Itiyoophiyaa gatii kafalchiisaa argama.