Kan gaafii namatti ta'u garuu addunyaa guutuu irratti imbaasiileen Itiyoophiyaa fi Ministeerri haajaa alaa mataa isaatiif biiroo isaanii keessa dipiloomaatoota kumootaan lakka’aman fi hojjattoota ramadee fi muudee yeroo hojjachiisu dhugumatti kan yaadamaa jiru biyyaaf yoo tahe akkamitti warri Arabiffa dubbatu hojjataa kana hunda keessaa argamuu hin dandeenye? Haaluma kamiinuu hojjattoota Itiyoophiyaan bobbaastu keessatti wantoonni maalummaa isii ibsu mul’achuu fi biyya itti bobba’anitti bu’aalee Itiyoophiyaa eegsisuudhaaf namoota dandeessisaniif dursa kennuu feesisa.
Biyyoonni bu’aa isaanii kabachiisuuf afaan biyya itti bobba’anii sirritti kan danda’an dipiloomaatoota ga’umsa qaban filee ramaduu irra dabree mootummaa biyyoota sanii fi lammii irratti toora dhiibbaa bal’isuudhaaf jedhanii biyyoota murteessoo jedhanii yaadan keessatti haala adda ta’een miidiyaa banaa argamu. Fakeenyaaf, biyyoota Arabaa yoo ilaallu mootummaa Ameerikaa afaan Arabaa kan sagalee Ameerikaatiin dabalatatti afaan Arabaatiin sa’aatii 24 kan tamsaa’u TV satalaaytii kan “Alhurraa TV” jedhamu bananii jiru. Biritaaniyaan ammoo BBC raadiyoo fi televiziyoona Arabiffaan, Rusiyaaniis Ruusiyaa tuday TV Arabiffaa, Faransaay ammoo Faransaay 24 TV Arabiffaa hanga banutti gahanii jiru.
Baroota dheeraadhaaf Itiyoophiyaan midiyaan qabaachaa turte “Al-Aalam” kan jedhame biyyoota muraasa keessatti tamsaasa kan qabu gaazeexaa Arabiffaati. Baroota muraasa dura kan qophii isaa jalqabe TV Itiyoophiyaa qophii kutaa Arabiffaa yoo ta’u xiyyeeffannoo xiqqaa fi humna namaa xiqqaa ramadameef waliin yoo ilaallu dhiibbaa barbaadu gochuun hafee inninuu hanga ammaa shaakala irra dhaabbata jiru fakkaata. Yeroo baayyees dubbatoota Arabiffaa dipiloomaatoota Itiyoophiyaa jiraniif sirba Arabiffaa yeroo afeeru nan arga ture.
Itiyoophiyaan giddu galeessa bahaa irraa fageenyi qabdu amna balalii qilleensaa sa’aatii lama qofa. Kuni ammoo hanga balalii biyya keessaa dhihoodha. Biyyoonni Arabaa giddu galeessa bahaa afaan lammiileef galu Itiyoophiyaafi qabeenya uumaa, seenaa fi iddoo hawwata turizimii isii sirritti silaa barsiisnee humna guddaa ikoonoomii qabaniin dabalatatti haala qilleensa isaanii irraa kan ka’e biyya keenyaaf turizimii guddaa, gabaa ekispoortii fi filannoolee carraa hojii haala fooyya’aa taheen uumuu ni dandeenya turre.
Rakkoo dipiloomaasii hidhaa haaroomsaatiin gamatti poolisiin haajaa alaa keenya giddu galeessa bahaafi ollaa keenya irratti akka bu’aa fiduuf dipiloomaatoota gahumsa qaban afaan Arabaa dubbachuu danda’an, gaazeexeessitoota, lammiilee fi oogeeyyoota qo’annoo fi qorannoo oomishuu feesisa. Kuniis afaan Arabaatiif xiyyeeffannoo addaa kennuu gaafata. Kallattii kanaan ministeerri haajaa alaa fi ministeerri barnootaa dhimmicha irratti mari’achuudhaan sirna barnootaa keenya keessatti barumsi Arabiffaa haammatamuu qaba. Hojii barbaachaaf lammiileen gara biyya Arabaa imalan afaan beekuu dhabuun dararaa irra gahu hanbisee isaaniif qofa osoo hin ta’in biyya deeman hundatti akka lammiitti bu’aa biyya isaaniitiif abukaatoo ta’anii dhaabbachuu isaan dandeessisa. Akka biyyaattiis tahe sadarkaa idil addunyaatti nageenya kabachiisuu irratti gahee bal’aa bahachaa kan jiru humni tika biyyattiis Arabiffaa fi afaanoota biraatiis haala itti baratan yoo mijjaawe milkii fooyya’aa galmeessuun ni danda’ama ture. Mee yaadaa, Suudaanii fi Suudaan kibbaa giddutti Abiyetti akkasumaas Soomaaliyaatti kan bobba’e waraanni nagaa kabachiisaan Itiyoophiyaa biyyoota sanitti irra caalaan namaa kan dubbatu afaan Arabaa beekuu dhabuun isaaniitiin ta’abbiin jara qunnamu afaanicha silaa beekanii garuu hojii isaaniitiif milkaa’ina qabaachuu malu yaadaa.
Dhiheenya hidhaa haroomsaatiin walqabatee duula dipiloomaasii yeroo arginetti piropaagaandaa Misraa ittisuufi deebisuudhaaf yaadanii ministeerri haajaa alaa hojjattoota isaa keessaa Arabiffaa nama beeku tokko illee dhabuu isaatiin fiigicha akka “Aruustichi dhufee…” jedhamu san jalqabee namoota Arabiffaa beekan barbaadaa “gahee keessan bahadhaa” jechaa yaaliin jalqabe yaaliidhuma tahe.
Biyyoonni bu’aa isaanii kabachiisuuf afaan biyya itti bobba’anii sirritti kan danda’an dipiloomaatoota ga’umsa qaban filee ramaduu irra dabree mootummaa biyyoota sanii fi lammii irratti toora dhiibbaa bal’isuudhaaf jedhanii biyyoota murteessoo jedhanii yaadan keessatti haala adda ta’een miidiyaa banaa argamu. Fakeenyaaf, biyyoota Arabaa yoo ilaallu mootummaa Ameerikaa afaan Arabaa kan sagalee Ameerikaatiin dabalatatti afaan Arabaatiin sa’aatii 24 kan tamsaa’u TV satalaaytii kan “Alhurraa TV” jedhamu bananii jiru. Biritaaniyaan ammoo BBC raadiyoo fi televiziyoona Arabiffaan, Rusiyaaniis Ruusiyaa tuday TV Arabiffaa, Faransaay ammoo Faransaay 24 TV Arabiffaa hanga banutti gahanii jiru.
Baroota dheeraadhaaf Itiyoophiyaan midiyaan qabaachaa turte “Al-Aalam” kan jedhame biyyoota muraasa keessatti tamsaasa kan qabu gaazeexaa Arabiffaati. Baroota muraasa dura kan qophii isaa jalqabe TV Itiyoophiyaa qophii kutaa Arabiffaa yoo ta’u xiyyeeffannoo xiqqaa fi humna namaa xiqqaa ramadameef waliin yoo ilaallu dhiibbaa barbaadu gochuun hafee inninuu hanga ammaa shaakala irra dhaabbata jiru fakkaata. Yeroo baayyees dubbatoota Arabiffaa dipiloomaatoota Itiyoophiyaa jiraniif sirba Arabiffaa yeroo afeeru nan arga ture.
Itiyoophiyaan giddu galeessa bahaa irraa fageenyi qabdu amna balalii qilleensaa sa’aatii lama qofa. Kuni ammoo hanga balalii biyya keessaa dhihoodha. Biyyoonni Arabaa giddu galeessa bahaa afaan lammiileef galu Itiyoophiyaafi qabeenya uumaa, seenaa fi iddoo hawwata turizimii isii sirritti silaa barsiisnee humna guddaa ikoonoomii qabaniin dabalatatti haala qilleensa isaanii irraa kan ka’e biyya keenyaaf turizimii guddaa, gabaa ekispoortii fi filannoolee carraa hojii haala fooyya’aa taheen uumuu ni dandeenya turre.
Rakkoo dipiloomaasii hidhaa haaroomsaatiin gamatti poolisiin haajaa alaa keenya giddu galeessa bahaafi ollaa keenya irratti akka bu’aa fiduuf dipiloomaatoota gahumsa qaban afaan Arabaa dubbachuu danda’an, gaazeexeessitoota, lammiilee fi oogeeyyoota qo’annoo fi qorannoo oomishuu feesisa. Kuniis afaan Arabaatiif xiyyeeffannoo addaa kennuu gaafata. Kallattii kanaan ministeerri haajaa alaa fi ministeerri barnootaa dhimmicha irratti mari’achuudhaan sirna barnootaa keenya keessatti barumsi Arabiffaa haammatamuu qaba. Hojii barbaachaaf lammiileen gara biyya Arabaa imalan afaan beekuu dhabuun dararaa irra gahu hanbisee isaaniif qofa osoo hin ta’in biyya deeman hundatti akka lammiitti bu’aa biyya isaaniitiif abukaatoo ta’anii dhaabbachuu isaan dandeessisa. Akka biyyaattiis tahe sadarkaa idil addunyaatti nageenya kabachiisuu irratti gahee bal’aa bahachaa kan jiru humni tika biyyattiis Arabiffaa fi afaanoota biraatiis haala itti baratan yoo mijjaawe milkii fooyya’aa galmeessuun ni danda’ama ture. Mee yaadaa, Suudaanii fi Suudaan kibbaa giddutti Abiyetti akkasumaas Soomaaliyaatti kan bobba’e waraanni nagaa kabachiisaan Itiyoophiyaa biyyoota sanitti irra caalaan namaa kan dubbatu afaan Arabaa beekuu dhabuun isaaniitiin ta’abbiin jara qunnamu afaanicha silaa beekanii garuu hojii isaaniitiif milkaa’ina qabaachuu malu yaadaa.
Dhiheenya hidhaa haroomsaatiin walqabatee duula dipiloomaasii yeroo arginetti piropaagaandaa Misraa ittisuufi deebisuudhaaf yaadanii ministeerri haajaa alaa hojjattoota isaa keessaa Arabiffaa nama beeku tokko illee dhabuu isaatiin fiigicha akka “Aruustichi dhufee…” jedhamu san jalqabee namoota Arabiffaa beekan barbaadaa “gahee keessan bahadhaa” jechaa yaaliin jalqabe yaaliidhuma tahe.