©© Shalom BG Jato
Magaalaa_Nageellee_Booranaa
Murnya qaraa!
Nageellee Booranaa: Nageellee Booranaa dira guddaa Booranaa Liibaniiti. Magaalli Nageellee Booranaa magaalaa kibbaa bahaa Xoophiyaa kan ganna dheeraa qabdu keessaa tokko. Magaalaan Nageellee Booranaa akka enna Xoophiyaatti naannoo bara 1910 keessaatti hundeeffamte. Magaalaa tun magaalaa Booranaa tan angafaati jedhu Oromoon Booranaa. Sababani isaas akka ummannii Booranaa amanutti:
Lafaa Liibeen angafa
Waaqaa Boruun angafa.
Kanumaafuu magaaloonni biraa hundeeffama umriitin dursaniyyuu sababa ardaa Liibaniitin magaalaan Nageellee Booranaa magaala Booranaa isii angafaati. Haalli teessuma lafa Nageellee Booranaa baddaa daree fi qilleensaa badhaadha. Horsiisaa horii fi qotiisaafis baayyee mijooftuudha. Dheedii Nageellee Booranaa yookaan Liiban Golbaa fi Diida qaba. Magaalii Nageellee Booranaa quftuma gama diida Liiban kanaan gara baddaa Liiban gulaan argamtti. Nageellee Booranaa magaalaa gurra guddaa qabduudha. Keessumaattu yeroo Warraaqsota Xoophiyaa keessaatti baayyee beekamti. (Wikepedia). Baroota 1960 keessaa tajaajjiloota Ibsaa, Teleephoonaa, Poostaa, Manneen Barannoota sadarkaa 1ffaa fi Marsaa 2ffaa argatte. Tajaajila Dirree Xayyaaraa (diida Xuyyuuraa) bara 1961 keessaa argatte. Kunis ummataaf osoo hin tayin tajaajila humna Waraanaa Xoophiyaatiif miyooftuu waan taateef Kaampiin waraanaa Xoophiyaa 43ffaa Xoophiyaa kibba Bahaa magaalaa Nageellee Booranaatti hundeeffamte.
Kanaaf buufata Xayyaaraa Nageellee Booranaatin akkas jedhu “Ethiopian Milatarry Based Airport” jedhan. Qorataan seenaawwan Bahaa Africaa kan Philiphi Birigger jedhamu magaalaa Nageellee Booranaa akkana jechuun ibse “Nagelle Borana town is something of a frointer town, a cultural boiling pot that’s predominantly Borana (Oromo), but also has strong Somali, Borana, and muslims influence, …….” Kana jechuun magaalaan Nageellee Booranaa magaalaa fiixee ykn qarqara daangaa taatee handhura Aadaa oowwitu irra guddinnaan Booranaan guutamte yoo taatu qoxxeen jajjbduun Soomalii, Booranaa fi Islaanaa irraa itti calaqqqiftuudha.
Magaalaan Nageellee Booranaa akka maanguddoonni Booranaa ibsaniitti dheeda Booranaa isaa ila boruutti dira guddaa yoo taatu; Fiiltuu keessaa baatee dabartee galaanaa Daawwaa fi Gannaalee of keessaatti qabachuun galaanaa Jubaa qaxxaamurtee aga biyyaa Soomalii ammaaatti dheeda Booranaati. Kunis dhugaa akka taye ragaaleen barreeffamaa tokko tokko marsaariiti fi toora interneetaa irra ni jiru. Akka namni qorataa seenaa lammii biyya Swiidish Dr. F Hylander jedhamu bara 1934 keessaa oduu afaan Amaaraa (Amaaraa News) jedhamtuuf ibsa kennannitti “magaalli Nageellee Booranaa jaarraa 20ffaa keessaa kan dhaabbabaatte yoo taatu aga Laga Jubaa fullaate kan argamtu fi daandii bahiisaaf seenisaa Jubaalaandiiti”. Akka Jaarroleen Abbaa Liibee jedhaniitti namtichi Habashaa kan Dastaa Daamxoo jedhan yeroo waraana Xaaliyaanii fi Xoophiyaa ka lammeessoo cibraa isaa magaalaa Nageellee Booranaa keessa tolfate.
Boorani ammoo fardoolee yaabbatee waraanaa wanteen aga Fiiltuu fi Dooloo ardaawwan dhuuga keessaatti Xaaliyaaniin wal hadhaa ture. Kunis akka enna Xoophiyaatti Onkololeessa 04, 1935 waraanni lammeessoo Xoophiyaa fi Xaaliyaanaa irba walitti kaachise.
Waraanni Xoophiyaa kan Raas Dastaa Daamxoow magaalaa Nageellee Booranaa yoo maandheffatu waraani Xaaliyaanaa kan Jeneraal Rudoolfoo Giraaziin durfamu achuma dheeda Booranaa ka Dooloo maandheffate. Waraanni kun waraana Booranaa kan Waraanaa fi wantee qofaa raaba doorii Gannaaleetti lolee dabsate. Achumaan Gaannalee Dooriyaa jedhanii moggaasan. Achuma Dirree Gannaalee Dooriyaatti waraanii Jeneraal Rudoolfo Giraaziin waraana Raas Daastaa Daamxoow dabasachuun waraana kibba bahaa Xoophiyaa dadhabsiisuun magaalaa Nageellee Booranaa qabate.
Bitootessa 27, 1941 magaalaan Nageellee Booranaa garee koloneeffattoota Ingiliizii kan Dooloo irraa karaa mirgaatin dhiibamanii dhufan “Biriitishi Gooldi Koosti Birigedii (Britsh Gold Coast Brigade)” jedhamaniin qabatamte. Tokkummaan kolonneeffattoota Ingiliizii Nageellee Booranaa dhufuun dura guyyoota kudhaniif kolonneeffattoo
Magaalaa_Nageellee_Booranaa
Murnya qaraa!
Nageellee Booranaa: Nageellee Booranaa dira guddaa Booranaa Liibaniiti. Magaalli Nageellee Booranaa magaalaa kibbaa bahaa Xoophiyaa kan ganna dheeraa qabdu keessaa tokko. Magaalaan Nageellee Booranaa akka enna Xoophiyaatti naannoo bara 1910 keessaatti hundeeffamte. Magaalaa tun magaalaa Booranaa tan angafaati jedhu Oromoon Booranaa. Sababani isaas akka ummannii Booranaa amanutti:
Lafaa Liibeen angafa
Waaqaa Boruun angafa.
Kanumaafuu magaaloonni biraa hundeeffama umriitin dursaniyyuu sababa ardaa Liibaniitin magaalaan Nageellee Booranaa magaala Booranaa isii angafaati. Haalli teessuma lafa Nageellee Booranaa baddaa daree fi qilleensaa badhaadha. Horsiisaa horii fi qotiisaafis baayyee mijooftuudha. Dheedii Nageellee Booranaa yookaan Liiban Golbaa fi Diida qaba. Magaalii Nageellee Booranaa quftuma gama diida Liiban kanaan gara baddaa Liiban gulaan argamtti. Nageellee Booranaa magaalaa gurra guddaa qabduudha. Keessumaattu yeroo Warraaqsota Xoophiyaa keessaatti baayyee beekamti. (Wikepedia). Baroota 1960 keessaa tajaajjiloota Ibsaa, Teleephoonaa, Poostaa, Manneen Barannoota sadarkaa 1ffaa fi Marsaa 2ffaa argatte. Tajaajila Dirree Xayyaaraa (diida Xuyyuuraa) bara 1961 keessaa argatte. Kunis ummataaf osoo hin tayin tajaajila humna Waraanaa Xoophiyaatiif miyooftuu waan taateef Kaampiin waraanaa Xoophiyaa 43ffaa Xoophiyaa kibba Bahaa magaalaa Nageellee Booranaatti hundeeffamte.
Kanaaf buufata Xayyaaraa Nageellee Booranaatin akkas jedhu “Ethiopian Milatarry Based Airport” jedhan. Qorataan seenaawwan Bahaa Africaa kan Philiphi Birigger jedhamu magaalaa Nageellee Booranaa akkana jechuun ibse “Nagelle Borana town is something of a frointer town, a cultural boiling pot that’s predominantly Borana (Oromo), but also has strong Somali, Borana, and muslims influence, …….” Kana jechuun magaalaan Nageellee Booranaa magaalaa fiixee ykn qarqara daangaa taatee handhura Aadaa oowwitu irra guddinnaan Booranaan guutamte yoo taatu qoxxeen jajjbduun Soomalii, Booranaa fi Islaanaa irraa itti calaqqqiftuudha.
Magaalaan Nageellee Booranaa akka maanguddoonni Booranaa ibsaniitti dheeda Booranaa isaa ila boruutti dira guddaa yoo taatu; Fiiltuu keessaa baatee dabartee galaanaa Daawwaa fi Gannaalee of keessaatti qabachuun galaanaa Jubaa qaxxaamurtee aga biyyaa Soomalii ammaaatti dheeda Booranaati. Kunis dhugaa akka taye ragaaleen barreeffamaa tokko tokko marsaariiti fi toora interneetaa irra ni jiru. Akka namni qorataa seenaa lammii biyya Swiidish Dr. F Hylander jedhamu bara 1934 keessaa oduu afaan Amaaraa (Amaaraa News) jedhamtuuf ibsa kennannitti “magaalli Nageellee Booranaa jaarraa 20ffaa keessaa kan dhaabbabaatte yoo taatu aga Laga Jubaa fullaate kan argamtu fi daandii bahiisaaf seenisaa Jubaalaandiiti”. Akka Jaarroleen Abbaa Liibee jedhaniitti namtichi Habashaa kan Dastaa Daamxoo jedhan yeroo waraana Xaaliyaanii fi Xoophiyaa ka lammeessoo cibraa isaa magaalaa Nageellee Booranaa keessa tolfate.
Boorani ammoo fardoolee yaabbatee waraanaa wanteen aga Fiiltuu fi Dooloo ardaawwan dhuuga keessaatti Xaaliyaaniin wal hadhaa ture. Kunis akka enna Xoophiyaatti Onkololeessa 04, 1935 waraanni lammeessoo Xoophiyaa fi Xaaliyaanaa irba walitti kaachise.
Waraanni Xoophiyaa kan Raas Dastaa Daamxoow magaalaa Nageellee Booranaa yoo maandheffatu waraani Xaaliyaanaa kan Jeneraal Rudoolfoo Giraaziin durfamu achuma dheeda Booranaa ka Dooloo maandheffate. Waraanni kun waraana Booranaa kan Waraanaa fi wantee qofaa raaba doorii Gannaaleetti lolee dabsate. Achumaan Gaannalee Dooriyaa jedhanii moggaasan. Achuma Dirree Gannaalee Dooriyaatti waraanii Jeneraal Rudoolfo Giraaziin waraana Raas Daastaa Daamxoow dabasachuun waraana kibba bahaa Xoophiyaa dadhabsiisuun magaalaa Nageellee Booranaa qabate.
Bitootessa 27, 1941 magaalaan Nageellee Booranaa garee koloneeffattoota Ingiliizii kan Dooloo irraa karaa mirgaatin dhiibamanii dhufan “Biriitishi Gooldi Koosti Birigedii (Britsh Gold Coast Brigade)” jedhamaniin qabatamte. Tokkummaan kolonneeffattoota Ingiliizii Nageellee Booranaa dhufuun dura guyyoota kudhaniif kolonneeffattoo