tni Xaaliyaanaa yeroo kaambii gad dhiisaan Booranii ona Xaaliyaanaa sun cufaa gubee akka bardeessee waan hubatteef hidda jabeeffannee ummata Nageellee Booranaa qabanna yaada jedhu murteeffatan. Taatullee gootonni Nageellee Booranaa kan waraanaa wanteen lolan kolonneeffaattoota Ingiliizii kannallee quphansuu dhowwan.
Akka namichi ‘Daviid Buuksixooni (David Buxton)’ jedhamu bara 1943 Nageellee Booranaa daawwate jedheetti humni lafoo waraanaa Xoophiyaa ona caccabaa Xaaliyaanaa kan gama tokko daheeffatanii humna jabeeffachuu jalqabaniiru. Ammallee Daviid Buuksixooni humni waraanaa Xoophiyaa sun Booranaa malee akka of hin dandeennee fi Booranii gosa gootaa warrii inni goleef milkaawuu fi warri inni irraa gore dhukkaawu ta’u himeera jedhu (Wikepedia, Nagelle Borana @British Gold Coast Brigade)
Dhugumaanu akkuma faranjichi bisii dhufeelleen dubbate Booranii gootummaan eennuunu wal hin gitu. Keessumattu warri Liiban jannummaa isaatin maqaa Nageellee Booranaa kolonneeffattoota biyya keessaa sanyii habashoota Minilikii fi Hayilee Sillaasee jijjiiruu dhowwee; maqaan magaloota Oromiyaa fi kutaalee Xoophiyaa kanneen biro gara maqaa Habashaatti yeroo jijjiiraman Nageellee Booranaa maqaa seenaa qabeessa kan qabattee jaarraa 21ffaatti fullaate. Kun gootummaan Booranaa Liiban gootummaa eennuutiniyyuu qixxee akka hin taanee fi maqaan Nageellee Booranaa maqaa seenaa cimaa qabu fii wareegama qaaliin turee hardha ga’e ta’uusaa nuuf mirkaneessa.
Garuu kun kanaan adoo jiruu wayyaaneen yookaan bulguun Xoophiyaa nyaattuun sanyii ilmaan namaa Oromoo walitti buusuuf jaarraa 21ffaa keessaa maqaa Nageellee Booranaa dhoqqee dibuuf yaaliin isiin hin godhin hin jiru. Ammayyuu addaan hin cinne.
Oromoo baayinnaan naannoo Magaalaa Nageellee Booranaa jiraaatan Booranaa fi Gujii walitti buusuun bara 2014/15 lubbuun ilmaan Oromoo Booranaa fi Gujii waliin raasaatti dhumte. Eegii mootummaan Qoodhabee akka ennaa Xoophiyaatti bara 1983 Xoophiyaa qabatee booda ganna 13eessootti (1995) godini Booranaa akka lama ta’u OPDOn tolchite. Godini tokko Booranaa jedhamee dira guddaa Yaaballaa ka gama Dirreetti bula. Godini lammeessoo godina Gujii jedhamee diri guddaan isaa ammoo Nageellee Booranaa jedhame. Ummata kana adoo inni nagaan jiraatuu eegii ganna 9 bahan akka enna Xoophiyaatti bara 2004 keessaa wayyaanoonni yeroo qabsoon Oromoo itti cimtee kufaatiif of soodataniitti shira xaxuudhaan maqaa Nageellee Booranaa jedhu biraa Booranaa haquun Nageellee kan jedhu qofa lakkisan. Kun akkuma maqaan atin ittiin yaamamtuuyyuu yoo falman falmiisisaa ta’u falmii fuula hin qamneef karaa banuun namoonni shiri wayyaanee kun hin galiiniif irratti hirmaachuun dhibi kun uumame.
Dhiba kanallee Oromoon lamaan dhugaa fi Aadaa, Gadaa fi seeraa badhaadhaa qabuun hiikachuuf daandii qajeelaa imala tokkummaa jalqabaniiru. Gochoota san keessaa kanneen harkaa qaba bulchiinsota godina lamaanii kan yeroo sanaa (2006 ec) akkasums miiltoowwan isaanii seenaan Oromoo fi dhiigii ilmaan Oromoo akka warra ha gaafatu.
Dhaamsii kiyya ka lammeessoo ammoo Ummanni Oromoo jaarraa 21eessoo kana keessaatti shira wayyaanee kan kallattii kamiinuu dhufu ofirraa eeguudhaan yeroo kamiyyuu caalaa tokkummaa isaa cimsachuu akka qabuudha.
Nageellee Booranaa burqa ilmaan goototaa
Nageellee Booranaa guddayyoo ardaa jilaa
Liiban ardaan jilaa gaaddisa bonaa gannaa
Ardaa seenaa qabeessaa angafoota Oromoo
Keessaa maqaa dhayaa maaloo
Angafa gootota Oromoo!
Diidoo Gaawwalee Diidoo
Salleessaa Jaloo Boqoo
Boruu Dinnee Saakkoo
Ibroo Dooyyoo Urjii
Loltuu akka kanniisaa
Madha Boruu Daadoyii
Jabaa akka dhakaachaa
Liiban Waata Nafurii
Qaroo akka Billaachaa
Walee Waaccuu Roqaa
Janna ila Qeerramsaa
Dhaddacha Guyyoo Dhaddachaa
Gootota Nageellee Booranaa
Seenaan isanyaadata sanyii warra angafaa!
Ganna 1949 keessaa lallaabbabadoonni dubbii Waaqaa kitaaba qulqulluu (wengelaa) lammii biyya Noorweyii (Norwegian Lutherian Mission) kan Waldaa Warra Wengelaa Makkaanaa Yesuus magaalaa Nageellee Booranaa qubatan. Wanni ila nama guutaa dubbii Waaqaa himuun wengela namaatti haasa’un alaatti kan isaan ummataaf tolchan ona waraanii Xaaliyaanii keessaa
Akka namichi ‘Daviid Buuksixooni (David Buxton)’ jedhamu bara 1943 Nageellee Booranaa daawwate jedheetti humni lafoo waraanaa Xoophiyaa ona caccabaa Xaaliyaanaa kan gama tokko daheeffatanii humna jabeeffachuu jalqabaniiru. Ammallee Daviid Buuksixooni humni waraanaa Xoophiyaa sun Booranaa malee akka of hin dandeennee fi Booranii gosa gootaa warrii inni goleef milkaawuu fi warri inni irraa gore dhukkaawu ta’u himeera jedhu (Wikepedia, Nagelle Borana @British Gold Coast Brigade)
Dhugumaanu akkuma faranjichi bisii dhufeelleen dubbate Booranii gootummaan eennuunu wal hin gitu. Keessumattu warri Liiban jannummaa isaatin maqaa Nageellee Booranaa kolonneeffattoota biyya keessaa sanyii habashoota Minilikii fi Hayilee Sillaasee jijjiiruu dhowwee; maqaan magaloota Oromiyaa fi kutaalee Xoophiyaa kanneen biro gara maqaa Habashaatti yeroo jijjiiraman Nageellee Booranaa maqaa seenaa qabeessa kan qabattee jaarraa 21ffaatti fullaate. Kun gootummaan Booranaa Liiban gootummaa eennuutiniyyuu qixxee akka hin taanee fi maqaan Nageellee Booranaa maqaa seenaa cimaa qabu fii wareegama qaaliin turee hardha ga’e ta’uusaa nuuf mirkaneessa.
Garuu kun kanaan adoo jiruu wayyaaneen yookaan bulguun Xoophiyaa nyaattuun sanyii ilmaan namaa Oromoo walitti buusuuf jaarraa 21ffaa keessaa maqaa Nageellee Booranaa dhoqqee dibuuf yaaliin isiin hin godhin hin jiru. Ammayyuu addaan hin cinne.
Oromoo baayinnaan naannoo Magaalaa Nageellee Booranaa jiraaatan Booranaa fi Gujii walitti buusuun bara 2014/15 lubbuun ilmaan Oromoo Booranaa fi Gujii waliin raasaatti dhumte. Eegii mootummaan Qoodhabee akka ennaa Xoophiyaatti bara 1983 Xoophiyaa qabatee booda ganna 13eessootti (1995) godini Booranaa akka lama ta’u OPDOn tolchite. Godini tokko Booranaa jedhamee dira guddaa Yaaballaa ka gama Dirreetti bula. Godini lammeessoo godina Gujii jedhamee diri guddaan isaa ammoo Nageellee Booranaa jedhame. Ummata kana adoo inni nagaan jiraatuu eegii ganna 9 bahan akka enna Xoophiyaatti bara 2004 keessaa wayyaanoonni yeroo qabsoon Oromoo itti cimtee kufaatiif of soodataniitti shira xaxuudhaan maqaa Nageellee Booranaa jedhu biraa Booranaa haquun Nageellee kan jedhu qofa lakkisan. Kun akkuma maqaan atin ittiin yaamamtuuyyuu yoo falman falmiisisaa ta’u falmii fuula hin qamneef karaa banuun namoonni shiri wayyaanee kun hin galiiniif irratti hirmaachuun dhibi kun uumame.
Dhiba kanallee Oromoon lamaan dhugaa fi Aadaa, Gadaa fi seeraa badhaadhaa qabuun hiikachuuf daandii qajeelaa imala tokkummaa jalqabaniiru. Gochoota san keessaa kanneen harkaa qaba bulchiinsota godina lamaanii kan yeroo sanaa (2006 ec) akkasums miiltoowwan isaanii seenaan Oromoo fi dhiigii ilmaan Oromoo akka warra ha gaafatu.
Dhaamsii kiyya ka lammeessoo ammoo Ummanni Oromoo jaarraa 21eessoo kana keessaatti shira wayyaanee kan kallattii kamiinuu dhufu ofirraa eeguudhaan yeroo kamiyyuu caalaa tokkummaa isaa cimsachuu akka qabuudha.
Nageellee Booranaa burqa ilmaan goototaa
Nageellee Booranaa guddayyoo ardaa jilaa
Liiban ardaan jilaa gaaddisa bonaa gannaa
Ardaa seenaa qabeessaa angafoota Oromoo
Keessaa maqaa dhayaa maaloo
Angafa gootota Oromoo!
Diidoo Gaawwalee Diidoo
Salleessaa Jaloo Boqoo
Boruu Dinnee Saakkoo
Ibroo Dooyyoo Urjii
Loltuu akka kanniisaa
Madha Boruu Daadoyii
Jabaa akka dhakaachaa
Liiban Waata Nafurii
Qaroo akka Billaachaa
Walee Waaccuu Roqaa
Janna ila Qeerramsaa
Dhaddacha Guyyoo Dhaddachaa
Gootota Nageellee Booranaa
Seenaan isanyaadata sanyii warra angafaa!
Ganna 1949 keessaa lallaabbabadoonni dubbii Waaqaa kitaaba qulqulluu (wengelaa) lammii biyya Noorweyii (Norwegian Lutherian Mission) kan Waldaa Warra Wengelaa Makkaanaa Yesuus magaalaa Nageellee Booranaa qubatan. Wanni ila nama guutaa dubbii Waaqaa himuun wengela namaatti haasa’un alaatti kan isaan ummataaf tolchan ona waraanii Xaaliyaanii keessaa