baqateetti buufata Fayyaa ummataaf banuudha. Buufati fayyaa kun aga bara 1956 Ministeera Fayyaa Ummataa jala galuutti akka dansaa ummataaf tajaajila kennaa ture.Bara 1958tti magaalli Nageellee Booranaa magaaloota Xoophiyaa kan sadarkaa duraa irratti argaman 27 keessaatti ramadamte. Magaalli ganna 50eessoo kanaa magaaloota gugurdoo Xoophiyaa keessaatti ramadamtee turte tun magaalaan Nageellee Booranaa hardha maal fakkaattii, akkam jirtii jennee yoo ilaalle waan nama ceersuu irra dabree of nama dhaajifachiisa. Mani Fayyaa sun aga ammaatti Qoollajjii Fayyaa takkatti achi keessaattii banamteen ala akkuma ganna jatamoota dabranii sun jira. Safuu! Magaalaan Nageellee Booranaa mootummaa bulguu xoophiyaa wayyaaneedhaan akka lama miidhamte. Ta qaraa baroota 1990 G.C keessaa mootummaan Wayyaanee yeroo Dargii irraa aangoo fudhatu ture. Yeroo kana magaalaa Nageellee Booranaa Waraanaa Adda Bilisummaa Oromootu jiraa jechuun gama kaaniin ofii isaati waraanaa gama kanaaniin loltoota Soomalii horsiisee bultoota Booranaatti bobbaasaa magaalaa Nageellee Booranaa dirree waraanaa taasise.
Ardaawwan akka Boobaa fi Goda Ookkoo, Qilee Akkoo Aamanoooyyee fi Baddaa mana-quubsaa keessaa yeroo hedduu namaaf lubbuun qabeeyyiin dhuugii biqiloota dabalatee waraana wayyaanee kanaan miidhamaniiru. Haalli kun daandii daldaltoonni magaalaa Nageellee Booranaati fi karaa Dooloo hojjatan akka balaaf saaxilaman gochuun haala sochii dinagdee magaaliitti yeroo adda addaatti kan qabbanneesseedha. Lammeessoo magaalaan Nageellee Booranaa eegii bara 1995 dheeda Dirreetin adda baatee waan isiin hin eegiinitu qunname. Nageellee Booranaa magaalaa guddittii godinaati. Magaalaan guddoon godina ammoo misoomaa magaaloota godinaaf dhufan mataa qaraa waan argattuuf carraa kana eegaattee turte. Wantichi garuu, akka magaalli Nageellee Booranaa eedde hin turre. Akkuma ilmaan Diidaa Bittaataa karra ceersinee fuloon horii bobbaamne jette taate. Misoomni maqaa qabuufi ila guutuu marti Nageellee Booranaa dhufee gara boodaatti deebiya. Tokko tokko ammoo ‘akkuma gara Finfinneetii dhufaniin wantoonni magaalaa Nageellee Booranaa ijaaruuf dhufan karaatti liqimfamanii hafuu’ jedhu. Eega akkuma namnis waan isaa male dhabuu hin malin, Nageellee Booranaalleen waan isiif dhufe dhabuu hin malle.
Haala kanaan guddinnii magaalaa Nageellee Booranaa fi miidhaginni isii gannaa fi haala teessuma isiitin daalateenna qorqoorotin irraan kan hafe walmorma.
Hamtuun garuu, dhaabbabaatanii hafuudha. Kanaafuu amma dhaloonni qubee magaalaa seenaa qabeetti kana wantoota isiif barbaachisan guutuufiif yoomiyyuu caalaa carraaquu qaba. Gaafii
1. Magaalaan guddoon godina tokko yoo bisaan dhugaatii hin qamne, yoo mana fayyaa ka maqaa malee hin qamne akkam ha taatuu?
2. Magaalaan ganna 50n dura magaaloota Xoophiyaa keessaa sadarkaa qabdu hardha silaa yoo akkam diqqaate akka Afrikaatti sadarkaa qabaachuu malteeniiti? Garuu, Nageellee Booranaa hardha magaaloota gugurdoo Xoophiyaa keessaatti ramadamuu miti gabayaa isaaniitu dhaxxii? Bittaa ibboo Oromoon akka guubee dabde!
Ammajii 12, 1974 namoonni muraasni kolonneeffattota Ingiliizii kan Birigaadeer 4ffaa waraanaa Xoophiyaa kan Nageellee Booranaa kaambii 43eessoo waliin haala jireennaa irratti waldhaban. Loltoonni haala cimaa fi womtu namaaf hin mijanne keessa oolaa turaaniyyuu womaa hin taanee jedhan. Garuu warroota Ingiliizaa kanneen Maarinaa fi Daviid Ottoowaa jedhamaniif, sagaleen, bisaanii fi haalli qilleensaa tolaa hin turre. Keessmmattu bisaan dhabuun guddoo warra duute. Yeroo butteen bisaan waraana Xoophiyaa fooqqatee fi takka duraa caccabxeetti warrii beeroo Ingilizootaa kun waraana Xoophiyaa bisaan dhowwatan. Eela warraa akka hin waraabbanne harkuma biyyee keeyyatanii gussuu jalqaban. Gochaan kun loltoota Xoophiyaa ila dhiiga facaafachiise. Sababa dallansuu tanaatin waraanni nyalee nyanyee bisaanii midhaan dhabe kun geggeessitoota Ingiliizaa kanneen hidhuudhaan, xaalayaa akka warroota kan adabanii fi waan warrii irraa fittee qabu guutaniif gara mootii Haayilee Sillaasee ergatan.
Mootiin Haayilee Sillaaseen akkuma xaalayaa kan argateen nama ajajaa Kumaa ta’
Ardaawwan akka Boobaa fi Goda Ookkoo, Qilee Akkoo Aamanoooyyee fi Baddaa mana-quubsaa keessaa yeroo hedduu namaaf lubbuun qabeeyyiin dhuugii biqiloota dabalatee waraana wayyaanee kanaan miidhamaniiru. Haalli kun daandii daldaltoonni magaalaa Nageellee Booranaati fi karaa Dooloo hojjatan akka balaaf saaxilaman gochuun haala sochii dinagdee magaaliitti yeroo adda addaatti kan qabbanneesseedha. Lammeessoo magaalaan Nageellee Booranaa eegii bara 1995 dheeda Dirreetin adda baatee waan isiin hin eegiinitu qunname. Nageellee Booranaa magaalaa guddittii godinaati. Magaalaan guddoon godina ammoo misoomaa magaaloota godinaaf dhufan mataa qaraa waan argattuuf carraa kana eegaattee turte. Wantichi garuu, akka magaalli Nageellee Booranaa eedde hin turre. Akkuma ilmaan Diidaa Bittaataa karra ceersinee fuloon horii bobbaamne jette taate. Misoomni maqaa qabuufi ila guutuu marti Nageellee Booranaa dhufee gara boodaatti deebiya. Tokko tokko ammoo ‘akkuma gara Finfinneetii dhufaniin wantoonni magaalaa Nageellee Booranaa ijaaruuf dhufan karaatti liqimfamanii hafuu’ jedhu. Eega akkuma namnis waan isaa male dhabuu hin malin, Nageellee Booranaalleen waan isiif dhufe dhabuu hin malle.
Haala kanaan guddinnii magaalaa Nageellee Booranaa fi miidhaginni isii gannaa fi haala teessuma isiitin daalateenna qorqoorotin irraan kan hafe walmorma.
Hamtuun garuu, dhaabbabaatanii hafuudha. Kanaafuu amma dhaloonni qubee magaalaa seenaa qabeetti kana wantoota isiif barbaachisan guutuufiif yoomiyyuu caalaa carraaquu qaba. Gaafii
1. Magaalaan guddoon godina tokko yoo bisaan dhugaatii hin qamne, yoo mana fayyaa ka maqaa malee hin qamne akkam ha taatuu?
2. Magaalaan ganna 50n dura magaaloota Xoophiyaa keessaa sadarkaa qabdu hardha silaa yoo akkam diqqaate akka Afrikaatti sadarkaa qabaachuu malteeniiti? Garuu, Nageellee Booranaa hardha magaaloota gugurdoo Xoophiyaa keessaatti ramadamuu miti gabayaa isaaniitu dhaxxii? Bittaa ibboo Oromoon akka guubee dabde!
Ammajii 12, 1974 namoonni muraasni kolonneeffattota Ingiliizii kan Birigaadeer 4ffaa waraanaa Xoophiyaa kan Nageellee Booranaa kaambii 43eessoo waliin haala jireennaa irratti waldhaban. Loltoonni haala cimaa fi womtu namaaf hin mijanne keessa oolaa turaaniyyuu womaa hin taanee jedhan. Garuu warroota Ingiliizaa kanneen Maarinaa fi Daviid Ottoowaa jedhamaniif, sagaleen, bisaanii fi haalli qilleensaa tolaa hin turre. Keessmmattu bisaan dhabuun guddoo warra duute. Yeroo butteen bisaan waraana Xoophiyaa fooqqatee fi takka duraa caccabxeetti warrii beeroo Ingilizootaa kun waraana Xoophiyaa bisaan dhowwatan. Eela warraa akka hin waraabbanne harkuma biyyee keeyyatanii gussuu jalqaban. Gochaan kun loltoota Xoophiyaa ila dhiiga facaafachiise. Sababa dallansuu tanaatin waraanni nyalee nyanyee bisaanii midhaan dhabe kun geggeessitoota Ingiliizaa kanneen hidhuudhaan, xaalayaa akka warroota kan adabanii fi waan warrii irraa fittee qabu guutaniif gara mootii Haayilee Sillaasee ergatan.
Mootiin Haayilee Sillaaseen akkuma xaalayaa kan argateen nama ajajaa Kumaa ta’